oksygeniatomista

Oksygeniatomista on suomenkielinen termi, joka viittaa happiatomiin. Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O ja järjestysluku 8. Se on jaksollisen järjestelmän kuudennen ryhmän kuudennen jakson alkuaine, ja se kuuluu happiryhmään. Huoneenlämmössä ja normaalipaineessa happi on värittömiä, hajutonta ja mautonta kaasua, joka muodostuu kahdesta happiatomista koostuvista molekyyleistä (O2). Tämä kaasumuoto on elämälle välttämätön ja sitä esiintyy runsaasti Maan ilmakehässä.

Happiatomi koostuu ytimestä, jossa on kahdeksan protonia ja yleensä kahdeksan neutronia, sekä kahdeksasta elektronista, jotka kiertävät ydintä. Elektronit ovat järjestäytyneet kahteen elektronikuoreen, joista sisempi kuori sisältää kaksi elektronia ja ulompi kuori kuusi elektronia. Koska ulompi elektronikuori ei ole täynnä, happiatomilla on taipumus vastaanottaa kaksi elektronia tai muodostaa kovalenttisia sidoksia muiden atomien kanssa saavuttaakseen vakaamman elektronirakenteen. Tämä tekee hapesta erittäin reaktiivisen alkuaineen.

Happi on yksi yleisimmistä alkuaineista Maan kuoressa ja vedessä. Se on keskeisessä roolissa monissa kemiallisissa reaktioissa, kuten palamisessa ja hapettumisessa. Biologisessa kontekstissa happiatomi on olennainen osa vettä (H2O) ja monia orgaanisia molekyylejä, jotka muodostavat elämän perustan. Sitä tarvitaan myös soluhengityksessä useimmissa eliöissä, prosessissa, jossa vapautuu energiaa ravinnosta.