oikeinkirjoitusjärjestelmät

Oikeinkirjoitusjärjestelmä tarkoittaa kielen kirjoittamisen sääntöjen kokonaisuutta, johon kuuluvat oikeinkirjoituksen säännöt, välimerkit, isot ja pienet kirjaimet sekä sanavälitys ja mahdolliset diakriittiset merkit. Se muodostaa kielen kirjoitetun muodon, jonka avulla sanat ja lauseet voidaan kirjoittaa johdonmukaisesti ja lukijaystävällisesti.

Oikeinkirjoitusjärjestelmä sisältää sekä normativeja että deskriptivisiä elementtejä. Normatiiviset ohjeet kertovat, miten asioiden tulisi olla, kun taas käytännön kirjoituskäytännöt voivat vaihdella alueittain, aikakaudesta riippuen ja kontekstin mukaan. Järjestelmä perustuu äänteiden ja morfologian kuvaamiseen sekä kielen kulttuuriseen ja historialliseen kehitykseen. Eri kielet voivat painottaa kirjoituksessa eri tavoin äänteiden vastaavuutta (phonemic versus more irregular kirjoitus), ja ne voivat säilyttää historiallisia muotoja tai toteuttaa reformeja kirjoituksen selkiyttämiseksi.

Typologiaa voidaan hahmottaa usealla tapaa. Yleisimmin puhutaan standardoiduista nykyoikeinkirjoitusjärjestelmistä, joita käytetään virallisissa yhteyksissä, opetuksessa ja mediassa, sekä historiallisista tai alueellisista variantteista. Jokaisessa kielessä oikeinkirjoitusheijastaa kielen äänteellistä rakennetta sekä kirjoitetun kielen muutosprosesseja, kuten lainasanoja tai äänteiden muutoksia.

Käytännössä oikeinkirjoitusjärjestelmät ohjaavat lukemisen sujuvuutta, oppimista ja kielellistä identiteettiä. Digitaalinen aikakausi on vahvistanut standardien rooliaUnicode-merkistöjen ja ohjelmistojen kautta, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, miten kieltä kirjoitetaan ja tallennetaan.