nykykoulutuksen

Nykykoulutuksen käsite kuvaa nykypäivän Finnish education -järjestelmän kokonaisuutta, joka kattaa peruskoulun, toisen asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutukset sekä elinikäisen oppimisen. Se on muotoutunut pitkittyneiden reformien, inkluusion, digitalisaation ja tutkimuslähtöisen opetuksen kautta. Keskeisiä arvoja ovat tasa-arvoinen możliwość, oppijoiden yksilölliset polut sekä laadukas, saavutettavissa oleva koulutus kaikille.

Peruskoulu (nine-year comprehensive school) on pakollinen ja peruskoulun oppimäärä muodostaa opintojen perustan. Alaikäisten oppilaiden tukeminen toteutuu inkluusion ja yksilöllisen oppimispolun kautta. Kansallinen opetussuunnitelma (valtakunnallinen OPS) ohjaa opetuksen tavoitteita ja sisältöjä koko perusasteelle. Peruskoulun jälkeen opiskelijat voivat siirtyä lukioon (general upper secondary education) tai ammatti- ja koulutusalalle (ammatillinen koulutus), sekä molemmat polut tarjoavat valmiuksia korkeakoulutukseen tai työelämään.

Korkeakoulutuksessa Suomessa on yliopistoja (yliopistot) ja ammattikorkeakouluja (ammattikorkeakoulut). Korkeakoulutusta ohjaavat erilliset lait, ja rahoitus on yleisesti julkista; kotimaisten opiskelijoiden opetus on käytännössä maksutonta. Julkisia tavoitteita ovat tutkimusperustaisen osaamisen vahvistaminen, laadukas opettajakoulutus ja opiskelijoiden siirtäminen opintoihin sekä työelämään sujuvasti.

Nykyisen koulutuksen kehittämisessä painotetaan jatkuvaa uudistumista, siirtymien helpottamista, elinikäistä oppimista sekä digitalisaation ja inkluusion integrointia arkipäivän opetukseen. Kansainvälinen yhteistyö ja korkeampi oppimispääoma nähdään keskeisinä tekijöinä koulutuksen laadun ja tasa-arvon edistäjinä.