myeliinillä

Myeliini on lipidien ja proteiinien muodostama eriste, joka ympäröi aksonia ja nopeuttaa hermoimpulssin kulkua. Keskushermostossa (CNS) myeliini muodostuu oligodendroglia-soluissa ja ääreisherkostossa (PNS) Schwann-soluissa. Kuori koostuu useista lipidikerroksista, jotka ympäröivät aksonia ja lisäävät sen sähköistä vastusta sekä pienentävät kapasitanssia, mikä mahdollistaa saltatorisen johtumisen. Impulssi hyppää Ranvierin solmujen välillä, mikä nopeuttaa viestin etenemistä pitkillä etäisyyksillä.

Myeliiniin sitoutuneet proteiinit ovat tärkeitä sekä rakenteen että toiminnan kannalta. Keskusherostossa keskeisiä ovat MBP (myeliinin perusproteiini) ja PLP, ääreishermostossa vastaavasti P0 ja PMP22. Myeliini muodostuu kehityksen aikana ja voidaan täydentää myöhemmin edelleen. Tiheys ja paksuus vaihtelevat neuronin mukaan, ja ne voivat vaikuttaa johtumisnopeuteen.

Kliinisesti myeliinin eheys on tärkeä. Sen vaurioituminen johtaa demyelinaatioon ja heikentyneeseen johtumiseen. Esimerkkejä sairauksista ovat multippeliskleroosi (MS) ja Guillain–Barrén oireyhtymä (GBS). Hoitojen tavoitteena on vähentää tulehdusta, tukea oirehoitoa ja kannustaa remyelinaatiota. Diagnostiikassa käytetään esimerkiksi MRI-kuvauksia ja neurofysiologisia tutkimuksia. Ymmärrys myeliinistä on keskeinen sekä neurologian perus- että kliinisessä tutkimuksessa sekä aivoverenkierron ja motorisen toiminnan ymmärtämisessä.

---