muuraus

Muuraus on rakennusmenetelmä, jossa tiilet, harkot tai kivet asetellaan toisiinsa ja kiinnitetään laastin avulla. Laasti muodostaa kiinnitys- ja tiiviyskerroksen, ja muurausta käytetään sekä kantavien että ei-kantavien rakenteiden, kuten seinien ja pylväiden, rakentamiseen. Muuratut elementit voivat olla perinteisiä tiilimuurauksia, harkko- tai kivimuureja sekä koristeellisia julkisivuja.

Materiaalit koostuvat pääasiassa muurausmateriaaleista (tiili, harkko, luonnonkivi). Tiili ja harkko voivat olla betonipohjaisia tai kevyempiä, ja luonnonkivet ovat tyypillisiä arkkitehtonisesti näkyvissä osissa. Laasti on valittu sen mukaan, käytetään lime-laastia, sementti-lime-seoksia tai pelkkiä sementtilaatteja; hengittävyys ja kosteudenhallinta huomioidaan.

Tekniikoissa korostuvat suoruus, liitosten oikea paksuus ja saumaus. Työ aloitetaan tasaiselta pohjalta ja edetään kerros kerrokselta; jokainen kerros tiivistetään. Yleisimmät saumat ovat noin 8–12 millimetriä paksuja. Muurauksessa käytetään apuvälineitä sekä tarvittavia vedeneristys- ja kosteudenhallintatoimia. Tarkkuus ja laadukas työnjälki ovat tärkeitä.

Käyttökohteita ovat ulkoseinät, sisäseinät, kantavat rakenteet ja koristeelliset julkisivut. Massiivisella rakenteella on hyvä lämpö- ja äänieristys sekä tulenkesto, mutta se vaatii säänkestävää suojaa ja säännöllistä huoltoa. Nykyään muurausta täydentävät eristeet ja höyryä läpäisevät rakenteet energiatehokkuuden parantamiseksi.