moreenimuotoina

Moreenimuotoina tarkoitetaan maaston muotoja, jotka ovat syntyneet jäätikön kuljettaman moreenin, eli kiven, soran ja jäisen aineksen kasaantumisen sekä sen jäännösten sedimentoinnin tuloksena. Moreeni syntyy, kun jäätikkö kuljettaa ja purkaa ainesta sen edessä, reunoilla ja joskus jäätikön alta paljastuvilla alueilla. Muodostumat voivat näkyä sekä harjanteina ja reunamuodostumina että laajoina tasamaisina, kivikkoisina pintoina.

Moreenimuotoja syntyy jäätikön liikkeiden aikana erilaisissa tilanteissa. Kun jäätikkö etenee tai pysähtelee, aines kasautuu jäätikön eteen tai reunoille ja jääkauden loputtua näistä muodostuu selkeitä ryhmiä: kapeita harjanteita, reunamuodostumia sekä laajoja, jalopohjaisia moraineja. Sedimentin koko ja lajittuminen riippuvat kuljettavan jään dinamosta sekä alueen topografisista olosuhteista.

Esimerkkejä ja merkitys Suomessa ovat erityisen tunnettuja Salpausselän morenit, jotka muodostuivat viimeisen jääkauden lopulla ja vaikuttivat muun muassa vesistöverkostoon ja maisemaan. Moreenimuodot ovat tärkeitä palaeo- ja glaciologiaan, ne heijastavat jäätikön historiaa sekä muovautuneet rakennemarkkinoivat vesitaloutta, maaperää ja maisemallista kehitystä pitkällä aikavälillä.

Lisäksi moreenit ylläpitävät pohjavettä ja vaikuttavat nykyisten peltomaisemien sekä soiden muodostumiseen. Moreenimuotoja tutkitaan geologian ja geomorphologian aloilla sekä maankoostumusten ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.