liikeilmaisua

Liikeilmaisua tarkoittaa ei-kielellistä viestintää, jossa kehon liikkeet, asennot, eleet, kasvojen ilmeet, katse ja liikkeen rytmi välittävät tunteita, aikomuksia ja asenteita. Sillä voidaan sekä tukea että korvata puhutua kieltä. Liikeilmaisua tarkastellaan sekä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa että taiteellisessa kontekstissa, kuten tanssissa ja fyysisessä teatterissa.

Päivittäisessä vuorovaikutuksessa liikeilmaisu välittää esimerkiksi ilon, epävarmuuden tai mielialaeroja sekä sosiaalisia asenteita. Jotkut liikkeet ovat tahattomia ja kulttuurisidonnaisia, ja pienet muutokset asennoissa, eleissä tai katseessa voivat muuttaa viestin tulkintaa.

Taiteessa ja esiintymisessä liikeilmaisulla on keskeinen rooli. Tanssissa, mimeissä ja fyysisessä teatterissa se on keino kertoa tarinoita ja luoda ilmapiiri ilman sanoja. Koreografia yhdistää liikkeen, tilan ja rytmin, kun taas opettajat ja koreografit kehittävät tekniikkaa, kontrollia ja ilmaisua.

Liikeilmaisun osa-alueita ovat esimerkiksi asento ja kehontuntemus, eleet, kehon liikkeen suunta ja nopeus sekä ilmeet ja katsekontakti. Dynamiikka, tilankäyttö ja vuorovaikutus muiden kanssa muodostavat kokonaisuuden, jonka kulttuurinen tausta vaikuttaa sekä viestin tulkintaan että arvoihin.

Tutkimus liikeilmaisusta kuuluu muun muassa tanssitaiteeseen, viestintätutkimukseen ja psykologiaan. Analyysissa voidaan tarkastella eleiden ja ilmeiden luonnetta sekä niiden suhdetta sanaiseen viestiin, tilaan ja aikaan. Liikeilmaisua pidetään yleisluonteisesti osana sosiaalista kommunikaatiota, joka usein täydentää tai vahvistaa puhetta.