lasisiirtymistä

Lasisiirtymä viittaa prosessiin, jossa amorfinen kiinteä aine, kuten lasi, muuttuu lämpötilan noustessa pehmeämmäksi ja viskoosimmaksi. Tämä ei ole terävä faasimuutos, kuten esimerkiksi veden jäätyminen tai sulaminen, vaan asteittainen muutos. Lasinmuutoksessa ei tapahdu atomien järjestäytymistä säännölliseen kiderakenteeseen, vaan se säilyttää amorfisen rakenteensa läpi koko lämpötila-alueen.

Käytännössä lasisiirtymä ilmenee muun muassa lämpölaajenemisen kiihtymisenä ja mekaanisten ominaisuuksien muutoksina. Lasisiirtymälämpötila, usein merkitty Tg, on lämpötila, jossa lasin ominaisuudet alkavat muuttua merkittävästi. Tämä lämpötila on materiaalispesifinen ja riippuu lasin kemiallisesta koostumuksesta. Esimerkiksi tavallisen ikkunalasin Tg on noin 550 °C, mutta se voi vaihdella huomattavasti eri lasityypeillä.

Lasisiirtymällä on merkitystä monilla teollisuudenaloilla, erityisesti lasinvalmistuksessa, keramiikassa ja polymeerien käsittelyssä. Se määrittää, missä lämpötilassa materiaalia voidaan muokata, muotoilla ja työstää ilman, että se menettää rakenteellista eheytensä tai muuttuu liian juoksevaksi. Ymmärtämällä ja hallitsemalla lasisiirtymälämpötilaa voidaan optimoida tuotantoprosesseja ja varmistaa lopputuotteiden halutut ominaisuudet. Materiaalin jäähdyttäminen lasisiirtymälämpötilan alapuolelle johtaa sen kovettumiseen, mutta se pysyy silti amorfisena.