lämpönsiirtokertoimet

Lämpönsiirtokerroin, usein merkitty symbolilla U tai h, kuvaa kuinka tehokkaasti lämpöä siirtyy pinnasta tai materiaalin läpi. Se mittaa lämpövirtaa pinta-alayksikköä ja lämpötilaeroa kohti. Yksikkö on yleensä watti per neliömetri kelvin (W/(m²·K)) tai watti per neliömetri celsius (W/(m²·°C)).

Lämpönsiirtokerroin koostuu kahdesta osasta: konvektiivisesta ja säteilylämmönsiirrosta. Konvektiivinen lämpönsiirto tapahtuu nesteiden tai kaasujen liikkeen välityksellä, kun taas säteilylämmönsiirto tapahtuu sähkömagneettisena säteilynä. Materiaalin läpi tapahtuvaan lämmönjohtavuuteen liittyvä ominaisuus on lämmönjohtavuus kerroin, joka puolestaan liittyy lämpövastukseen.

Korkea lämpönsiirtokerroin tarkoittaa nopeaa lämmön siirtymistä, kun taas matala arvo kertoo hitaammasta siirtymisestä ja paremmasta lämmöneristävyydestä. Rakennustekniikassa matalat U-arvot ovat tärkeitä energiatehokkuuden parantamiseksi, sillä ne vähentävät lämmönhukkaa. Esimerkiksi ikkunoiden ja seinien U-arvoja pyritään minimoimaan. Teollisissa prosesseissa, kuten lämmönvaihtimissa, korkea lämpönsiirtokerroin on usein toivottavaa, jotta lämpöä saadaan siirrettyä tehokkaasti väliaineiden välillä. Lämpönsiirtokertoimeen vaikuttavat monet tekijät, kuten väliaineen ominaisuudet, virtausnopeus ja pinnan karheus.