lämmönsiirtokertoimena

Lämmönsiirtokerroin on fysikaalinen suure, joka kuvaa lämmön siirtymisen tehokkuutta. Se ilmaisee, kuinka paljon lämpöenergiaa siirtyy pinta-alayksikköä ja lämpötilaeroa kohden aikayksikössä. Yksikkönä lämmönsiirtokertoimelle käytetään yleensä wattia per neliömetri kelvin (W/(m²·K)).

Korkea lämmönsiirtokerroin tarkoittaa, että lämpö siirtyy tehokkaasti, kun taas matala kerroin viittaa huonoon lämmönjohtavuuteen. Lämmönsiirtokerroin riippuu useista tekijöistä, kuten materiaalista, olosuhteista ja pinnan ominaisuuksista. Se voi liittyä johtumiseen, kuljetukseen tai säteilyyn, tai useamman mekanismin yhdistelmään.

Esimerkiksi rakennusten eristämisessä pyritään pienentämään lämmönsiirtokerrointa, jotta lämmönhukka rakennuksen ja ulkoilman välillä olisi mahdollisimman vähäistä. Lämpöpumpuissa ja lämmönvaihtimissa puolestaan tavoitellaan suurta lämmönsiirtokerrointa, jotta lämmön siirto nesteestä toiseen tai kiinteän aineen läpi olisi mahdollisimman tehokasta. Lämmönsiirtokertoimen ymmärtäminen on keskeistä monilla tekniikan aloilla, kuten energiatehokkuuden parantamisessa, prosessien suunnittelussa ja materiaalien valinnassa.