kosmologiset

Kosmologiset viittaavat kosmologiaan liittyviin ilmiöihin, malleihin ja teorioihin. Kosmologia on tieteenala, joka tutkii maailmankaikkeuden rakennetta, alkuperää ja kehitystä suurten mittasuhteiden perusteella. Näiden kosmologisten mallien tavoitteena on selittää, miten universumi on kehittynyt ajassa ja millaisia koostumuksia ja voimia sen dynamiikkaan vaikuttavat.

Keskeinen malli on ΛCDM, jossa maailmankaikkeuden sisältö muodostuu tavallisesta aineesta, tumasta aineesta, tumasta energiasta sekä kosmologisesta vakiosta Λ. Malleja tuotetaan yleisen suhteellisuusteorian pohjalta, ja niiden perusolettamukset sisältävät kosmologisen periaatteen: suurilla mittakaavoilla maailmankaikkeus on homogeeninen ja isotrooppinen. Inflaatioteoria selittää alkutilanteen ominaisuuksia, kuten horisontti- ja tasaisuusongelmia.

Observaatioiden perusteella kosmologisista malleista saa testattua. Tärkeimpiä todisteita ovat kosminen mikroaaltotausta (CMB), galaksien punasiirtymät ja suurten rakenteiden jakauma sekä Type Ia -supernovat, jotka tukevat kiihtyvää laajenemista ja tumma energiaa.

Kosmologiset aiheet herättävät myös filosofisia kysymyksiä, kuten universumin alkuperän syy sekä mahdollinen multiversumi. Tutkimus etenee mittauksilla, teoreettisella mallinnuksella ja numeerisilla simulaatioilla; keskeisiä parametreja ovat Hubblein vakio, aineen tiheys Ωm ja kosmologinen vakio ΩΛ.