kohdeväestö

Kohdeväestöä tarkoitetaan tutkimuksessa määriteltyä ryhmää, jolle tutkimuksen tuloksia toivotaan yleistettävän. Kyse on sekä tavoite- että alaryhmä, jonka ominaisuudet ja rajaukset – kuten ikä, sukupuoli, terveystila, maantieteellinen alue ja tutkimuksen aikaväli – vaikuttavat siihen, mitä väittämät koskevat. Kohdeväestön tunnistaminen on tutkimusdesignerin vastuulla ja se ohjaa aineiston keruuta sekä otantaa.

Ennen tiedonkeruuta kiinnitetään huomiota kohdeväestön määrittelyyn: mukaan voidaan ottaa inkluusio- ja ekskluusioehdot sekä maantieteellinen alue, ikärajat, terveydentila tai muut muuttujat. Esimerkki: kohdeväestö voi olla kaikki 18–65-vuotiaat Helsingissä asuvat aikuiset, joilla on alkanut tuki- tai liikuntaongelma, tai koko väestö tietyssä maassa tiettynä ajanjaksona. Otantamenetelmät suunnitellaan siten, että ne kuvaavat tätä kohdeväestöä.

Rajaukset ja mahdolliset vääristymät: Jos kohdeväestö eroaa todellisesta väestöstä ominaisuuksiltaan, tutkimuksen ulkoinen validiteetti heikkenee. Keskeytykset, ei-yhtenäinen osallistuminen ja kieltäytyminen voivat aiheuttaa valikoitumisnäkökohtia. Siksi tutkimuksessa raportoidaan kohdeväestön määrittely sekä otantasuunnitelma ja mahdolliset korjaukset, kuten painotukset.

Suurella osalla tutkimusta on sekä kohdeväestö että tilastollinen väestö: kohdeväestö kuvaa niitä, joihin tulokset sovelletaan; tilastollinen väestö on populaatio, josta näyte otetaan. Näiden käsitteiden ymmärtäminen on tärkeää metodologisessa raportoinnissa.