kivityöstökaluista

Kivityöstökaluista viittaa esihistoriallisissa ja varhaishistoriallisissa kulttuureissa käytettyihin työkaluihin, jotka on valmistettu kivestä. Nämä työkalut olivat ihmiskunnan ensimmäisiä kehittyneitä työkaluja ja niillä oli keskeinen rooli selviytymisessä ja teknologisessa kehityksessä. Kiviesineiden valmistus alkoi jo varhaisimmalla paleoliittisella kaudella, ja sen valmistustekniikat kehittyivät ajan myötä. Yleisimpiä valmistusmenetelmiä olivat iskentä, paineentäryntö ja hionta. Materiaalina käytettiin usein kovia ja iskun kestäviä kiviä, kuten piikiveä, obsidiaania, kvartsiittia ja liuskekiveä.

Kivityöstökaluja käytettiin monenlaisiin tarkoituksiin. Teräviä säleitä ja sirpaleita käytettiin leikkaamiseen, kuten lihan paloitteluun, nahkojen käsittelyyn ja kasvien keräämiseen. Karkeampia työkaluja, kuten kirveitä ja hakkukirveitä, käytettiin puun työstämiseen, rakentamiseen ja metsästykseen. Kivinuijilla ja vasaroilla voitiin murskata tai muokata muita materiaaleja. Nuolenkärjet ja keihäänkärjet olivat tärkeitä metsästysaseita. Kivityöstökaluista saadaan arvokasta tietoa muinaisten ihmisten elämäntavoista, teknologisesta osaamisesta ja ympäristöstä. Niiden tutkimus on keskeinen osa arkeologiaa.