kivilouhekset

Kivilouhokset ovat alueita tai laitoksia, joissa kiviaines otetaan kallioperästä ja jalostetaan rakennusmateriaaleiksi. Ne tuottavat murskattua kiviainesta, kuten mursketta ja soramateriaaleja, sekä toisinaan arkkitehtonisia kivilajeja rakennusten ulko-, sisä- ja pintakäyttöön.

Toiminta alkaa geologisella selvityksellä ja lupien hakemisella. Louhinta toteutetaan yleisesti poraamalla ja räjäyttämällä, jonka jälkeen kivet rikotaan, lastataan ja kuljetetaan murskaus- ja seulontalaitteisiin. Siellä ne murskataan, jaotellaan kokoluokan ja laadun mukaan sekä jalostetaan tarvittaessa.

Kivilouhoksilla on merkittäviä ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmia. Pöly, melu, vedenkäyttö sekä maaperän ja vesistöjen vaikutukset pyritään minimoimaan asianmukaisilla teknisillä ratkaisuilla ja lupamenettelyillä. Toimintaa säädellään ympäristö- ja rakentamislainsäädännöllä, ja usein mukaan liittyy ennallistamis- ja jälkikäyttösuunnitelmia louhoksen sulkemisen varalta.

Kivilouhosten taloudellinen merkitys liittyy rakennusteollisuuteen: ne tarjoavat raaka-ainetta betonille, asfaltin ja muiden rakennusmateriaalien valmistukseen sekä ylläpitävät logistiikkaa. Louhoksilla on usein tärkeä rooli paikallisessa työllisyydessä ja elinkeinotoiminnassa.

Historian saatossa kivilouhoksilla on ollut keskeinen rooli kaupunkien ja teollisuuden kehittymisessä; nykyaikana toiminta on tiukasti säänneltyä ja suunniteltu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, ja louhoksen jälkeinen palautus kuuluu olennaisena osana toimintaa.