kielentutkimuksesta

Kielentutkimus on tiede, joka tutkii kieltä sen rakenteen, käytön ja oppimisen näkökulmista. Se pyrkii ymmärtämään, miten kielet ovat rakennetut, miten ne eroavat toisistaan ja miten niitä opitaan sekä käytetään puheessa ja kirjoituksessa. Kielentutkimuksen kohteena ovat sekä yksittäiset kielet että yleiset ilmiöt, kuten kielen muutos, vaihtelu ja kielellinen variaatio yhteisöissä.

Keskeisiä osa-alueita ovat fonetiikka ja foniologia, morfologia, syntaksi sekä semantiikka ja pragmatiikka. Lisäksi kielentutkimuksessa tutkitaan kielen merkityksiä, kielten välistä vaihtelua sekä kieltä ja sen käyttäjiä koskevia sosiaalisia suhteita. Alat kuten sosiolingvistiikka, psykolingvistiikka, neurolingvistiikka sekä historiallinen kielentutkimus tarkastelevat kieltä ihmisen vuorovaikutuksessa ja ajan kuluessa.

Laskennallinen kielentutkimus ja korpustutkimus käyttävät suuria kielidatasarjoja sekä keinoälyn ja tilastollisten menetelmien avulla kielen automaattiseen analyysiin. Typologia vertailee kieliä rakenteeltaan ja pyrkii löytämään universaaleja piirteitä.

Kielentutkimusta sovelletaan laajasti muun muassa kieltenopetuksessa, kielipolitiikassa, kielen suunnittelussa ja teknologian kehittämisessä kuten puheentunnistuksessa sekä konekääntämisessä. Tutkimus on monitieteistä ja kytkeytyy kognitiotieteeseen, psykologiaan, tietojenkäsittelyyn ja antropologiaan.