kasvusäätelyn

Kasvusäätely on kasvien kasvun ja kehityksen hallintaan tähtäävien toimenpiteiden kokonaisuus. Sen tarkoituksena on säädellä kasvun voimakkuutta, muotoa sekä kypsymisaikoja, jotta satoa voidaan tuotantoympäristössä optimoida, laatu paranee ja hallittavuus lisääntyy. Kasvusäätelyyn liittyy sekä kasvua tukevia että rasteittain rajoittavia toimenpiteitä, ja sen käytännöt vaihtelevat viljelyalasta ja kasvilajista riippuen.

Kasvusäätelyn keinoja voidaan luokitella kolmeen pääryhmään: fyysiset toimenpiteet, ympäristön hallinta ja kemialliset kasvun säätelijät. Fyysiset keinot sisältävät leikkausta, nyppimistä, muotoilua sekä tukien ja köysien käytön, joilla kasvin asentoa ja kasvuvauhtia ohjataan. Ympäristötekijöitä, kuten valon määrä ja laatu, lämpötilat, ilmanvaihto sekä kastelu- ja lannoitusohjelmat, säädetään kasvukauden eri vaiheissa. Kemialliset kasvun säätelijät voivat olla kasvuhormoneja kuten auxiinit, cytokininit, gibberellinit sekä abskisihappo ja etyleeni; joidenkin tilanteiden mukaan käytetään myös kasvun hidastajia, kuten GA-inhibiittoreita, rajoittamaan liiallista pituuskasvua. Näiden keinojen yhteiskäytöllä voidaan vaikuttaa esimerkiksi verso- ja hedelmäkasvujen koon, tiheyden, kypsymisnopeuden sekä keräysvaiheen hallintaan.

Käyttökohteita ovat muun muassa hedelmäpuut, viiniköynnökset, vihannes- ja kukkaviljely sekä kasvihuonekasvit. Hyötyjä ovat tasaisempi sato, parempi valon hyödyntäminen, helpompi työskentely ja keräys sekä mahdollisuus laajentaa tuotantokautta. Riskeinä ovat liiallinen tai väärin ajoitettu säätely, mahdolliset toksiset residua ja ympäristövaikutukset sekä säädösten asettamat rajoitukset kasvun säätelijöiden käytölle. Kasvusäätelyyn liittyy sekä käytäntöjä että tutkittuja menetelmiä, joiden tarkoituksena on ylläpitää kasvien terveyttä ja tuotannon turvallisuutta.