iskuenergian

Iskuenergia tarkoittaa törmäyksen hetken kineettistä energiaa, joka liittyy kappaleen massaan ja nopeuteen. Yleisesti sitä kuvataan kaavalla E = 1/2 m v^2, jossa m on massa ja v on törmäyshetkellä havaittu nopeus. Iskuenergia mittaa sitä energiaa, joka on käytettävissä muodonmuutokselle, vaurioitumiselle tai energiaksi häviämiselle järjestelmässä.

Käytännössä iskuenergia vaikuttaa materiaalin ja rakenteen vastustuskykyyn iskuille. Se on keskeinen käsite materiaali­tutkimuksessa ja suunnittelussa, kun halutaan varmistaa riittävä iskunvaimennus tai estää murtuminen. Törmäystesteissä, kuten Charpy- ja Izod-törmäystesteissä, mitataan kappaleen absorboima energia iskun aikana. Testien tuloksina ilmoitetaan usein iskunvaimennuskyky tai absorboitu energia (jouleina). Mittausta käytetään myös turvallisuusvaatimusten määrittämiseen autoteollisuudessa, rakennetekniikassa ja ilmailussa.

Iskuenergiaan vaikuttavat monet tekijät: materiaalin ominaisuudet (kovuus, sitkeys ja notkeus), geometria, viisteen olemassaolo, lämpötila sekä törmäysnopeus ja -suunta. Osa energiasta muuttuu muodonmuutokseksi, osa murtuu, ja osa haihtuu lämmöksi ja ääniksi. Törmäysvoiman ja energian suhde liittyy palautumiskertoimeen, joka kuvaa kappaleen kimmoisaa palautumista.

Lyhyesti: iskuenergia on tärkeä mittari iskunvakavuudelle ja kestävyyydelle, ja sitä arvioidaan sekä teorian että standardoitujen testien avulla.