infrapunalähettimet

Infrapunalähettimet, tunnetaan myös nimellä IR-lähettimet, ovat elektronisia komponentteja, jotka säteilevät infrapunavaloa. Tämä valo on näkymätöntä ihmisen silmälle, mutta se on osa sähkömagneettista spektriä. Infrapunalähettimet perustuvat yleensä puolijohdeteknologiaan, tyypillisimmin käyttäen galliumarsenidi- tai indiumfosfidimateriaaleja. Kun sähkövirta kulkee lähetinrungon läpi, se saa aikaan elektroneja ja aukkoja yhdistymään ja vapauttamaan energiaa fotonien muodossa, jotka ovat infrapunavalon kvantteja. Lähettimen aallonpituus riippuu käytetystä materiaalista ja sen rakenteesta.

Näitä lähettimiä käytetään laajalti monissa sovelluksissa. Yksi yleisimmistä käyttötarkoituksista on kaukosäätimet, joilla ohjataan televisioita, DVD-soittimia ja muita kodinelektroniikkalaitteita. Kaukosäätimessä oleva lähetin moduloi infrapunavalon signaaliksi, jonka vastaanotin tunnistaa ja tulkitsee komennoksi. Muita käyttökohteita ovat optiset anturit, kuten läsnäolotunnistimet ja liikkeentunnistimet, joissa infrapunasäteilyn heijastusta tai katkeamista käytetään havaitsemaan esineitä tai liikettä. Infrapunalähettimiä käytetään myös viestintäjärjestelmissä, esimerkiksi valokuituverkoissa tiedonsiirtoon, sekä lääketieteellisissä laitteissa, kuten lämpökameroissa. Niitä löytyy myös erilaisista automaatioratkaisuista ja teollisuuden sovelluksista.