hitsausmenetelmistä

Hitsausmenetelmät ovat tekniikoita, joilla metalliyhteet muodostetaan. Yleisesti ne jaetaan fuusiohitsaukseen, jossa kappaleiden reunat sulaa ja kiinnittyy liitokseen, sekä ei-fuusio- eli kiinteäliitosmenetelmiin, joissa yhteys syntyy ilman suurta sulatusta tai käyttämällä muita liitosmekanismeja. Hitsaus voidaan tehdä manuaalisesti, automatisoituna tai robottiohjauksella.

Yleisimmät fuusiohitsausmenetelmät muodostuvat kaarituotaisista prosesseista. SMAW eli suojakaarihitsaus käyttää sulkeutuvaa elektrodiä ja suojakaasua tai fluxia, jolloin hitsaussa syntyy vahva liitos vähällä laiteinvestoinnilla ja erilaisilla materiaaleilla. MIG/MAG-hitsaus (GMAW) käyttää sulkeutuvaa langansyöttöä sekä suojakaasua; se on nopea ja soveltuu sekä ohuille että paksuille kappaleille. TIG/GTAW-hitsauksessa käytetään epämuuttuvaa volframi-electrodia sekä suojakaasua, jolloin saavutetaan korkea laatu ja tarkat liitokset erityisesti ohuehissa materiaaleissa. SAW eli upotettu kaarihitsausta käytetään suuremmissa paksuuksissa ja teollisissa rakenteissa, joissa voidaan hyödyntää suurempia hitsaussaumoja.

Muita merkittäviä menetelmiä ovat laser- ja plasmahitsausta sekä vastushitsausta, kuten pisteliitosta. Nämä menetelmät soveltuvat erilaisiin materiaaleihin ja tuotantotilanteisiin, usein nopeammin, suuremmalla tuotantovolyymillä tai paremmalla tarttuvuudella ohut- sekä paksurakenteisissa kokoonpanoissa. Friction stir -hitsaus muistuttaa kiinteäliitoista prosessia ja sopii erityisesti alumiinille.

Hitsatut materiaalit vaihtelevat teräksestä ja ruostumattomasta teräksestä alumiiniin ja muihin ei-rauta-aineisiin. Laatu varmistetaan ennen kaikkea liitosvalmistelulla, suojauksella, puhdistuksella sekä laadunvalvonnalla, kuten ei-tukevilla testeillä ja visuaalisella arvioinnilla. Turvallisuus keskittyy hengitysteiden, silmien, ihon ja säteilyn suojeluun sekä tulipaloriskien minimointiin.