hidastuksesta

Hidastuksesta on yleistermi ilmiölle, jossa jonkin liikkeen nopeus vähenee. Fysikaalisesti kyse on kiihtyvyyden suunnan kääntymisestä vastakkaiseen liikkeen suuntaan, eli negatiivisesta kiihtyvyydestä. Hidastusta voidaan tarkastella sekä tasaisessa että vaihtelevassa liikkeessä, ja se on keskeinen osa Newtonin lain kuvaamaa dynamiikkaa.

Kinematiikassa hidastus määritellään kiihtyvyytenä a, jonka suunta on vastakkainen nopeuden suunnalle. a = Δv/Δt, yksikkö on m/s^2. Nettovoima F_net aiheuttaa kiihtyvyyden F_net = m a. Kun voima on vastoin liikkeen suuntaa (esim. ilmanvastus, kitka tai jarrujen vaikutus), kappale hidastuu.

Sovelluksia arjessa ja tekniikassa ovat autojen jarrutukset, jolloin jarruvoimat pienentävät nopeutta. Myös ilmanvastus, kitka ja gravitaatiovoiman vaikutus voivat johtaa hidastukseen erityisesti korkeissa nopeuksissa. Hidastuminen on tärkeä tekijä suunnittelussa, turvallisuudessa ja kokeellisessa fysiikassa, kun tutkitaan esimerkiksi kulkuaikoja, ratoja ja voimia.

Mittaamisessa hidastusta kuvataan nopeuden muutoksilla ajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että havaitaan ja mitataan sekä nopeuden että ajan erot, joista voidaan laskea kiihtyvyys ja nettovoima. Hidastus liittyy läheisesti käsitteisiin nopeus, kiihtyvyys, voima ja vastus.