heksoosimonofosfaattireittinä

Heksoosimonofosfaattireitti, joka tunnetaan myös nimellä heksoosimonofosfaattirata, on keskeinen aineenvaihdunnallinen reitti soluissa. Se on osa glukoosiaineenvaihduntaa ja sillä on kaksi päätehtävää: NADPH:n tuottaminen ja pentoosien, erityisesti riboosi-5-fosfaatin, synteesi. NADPH on tärkeä pelkistin, jota tarvitaan monissa biosynteesireaktioissa, kuten rasvahappojen ja nukleotidien tuotannossa, sekä solujen suojaamisessa oksidatiiviselta stressiltä. Riboosi-5-fosfaatti puolestaan on DNA:n ja RNA:n rakennusaineiden esiaste.

Reitti alkaa glukoosi-6-fosfaatista, joka on glukoosin ensimmäinen fosforyloitu muoto glykolyysissä. Heksoosimonofosfaattireitti koostuu kahdesta vaiheesta: hapettavasta vaiheesta ja ei-hapettavasta vaiheesta. Hapettavassa vaiheessa glukoosi-6-fosfaatti hapettuu tuottaen NADPH:ta ja ribuloosi-5-fosfaattia. Ei-hapettavassa vaiheessa ribuloosi-5-fosfaatti voidaan muuntaa takaisin glukoosi-6-fosfaatiksi tai se voidaan isomeroida tai epimeroitua tuottamaan muita pentoosifosfaatteja, kuten riboosi-5-fosfaattia ja ksyluloosi-5-fosfaattia. Nämä pentoosifosfaatit voidaan sitten yhdistää tuottamaan heksoosifosfaatteja, jotka voivat palata takaisin reittiin tai siirtyä glykolyysiin.

Heksoosimonofosfaattireitin aktiivisuus vaihtelee kudostyypeittäin ja solun tarpeiden mukaan. Esimerkiksi maksassa, rasvakudoksessa ja lisämunuaiskuoressa, joissa on korkea rasvahappo- ja steroidisynteesin tarve, reitti on erityisen aktiivinen NADPH:n tuotannon vuoksi. Punaisissa verisoluissa reitti on elintärkeä punasolujen suojaamiselle oksidatiiviselta vauriolta NADPH:n avulla. Reitin häiriöt voivat johtaa erilaisiin aineenvaihduntasairauksiin.