haploidiaksi

Haploidiaksi tarkoittaa tilaa, jossa yksilöllä tai solulla on yksi kromosomisto (n), eli kromosomeja on vain yhden setin verran. Haploidi on vastakohta diploidi, jossa kromosomeja on kaksi settiä (2n). Haploidi syntyy luonnostaan monien eliöiden elämänkierron osana tai voidaan tuottaa keinotekoisesti.

Haploidinen tilanne esiintyy erityisesti kasvien, sienten ja joidenkin levien elämänkierron haploidisessa vaiheessa, jossa sukusolut tai itiöt ovat haploidisia. Monissa kasveissa haploidi on tärkeä osa gametofytti-vaihetta; esimerkiksi pollen ja nucellus ovat usein haploidisia. Haploidia solupopulaatiota voidaan vahvistaa, kun haploidijuudet käyvät läpi meioosin, mikä johtaa geneettisesti yksinkertaistettuihin haploidisiin sukusoluihin.

Haploidi voidaan saada sekä luonnollisesti että laboratoriossa. Luonnollisesti haploideja syntyy meioosin kautta, kun diploidi jakautuu kahdeksi haploidiksi soluksi. Keinotekoisesti haploidia tuotetaan kasveilla yleisesti antheri- ja mikrosporakulttuurien avulla, sekä joidenkin risteytysten ja kulttuuritekniikoiden kautta. Haploidisten solujen kromosomisto voidaan usein kaksinkertaistaa kemiallisilla tai sähkököydöillä, jolloin syntyy kaksinkertaisesti haploidinen (doubled haploid, DH) linja, joka on geneettisesti homozygoottinen.

Käytännön merkitys: haploidietä käytetään genomisen tutkimuksen, geneettisen kartoituksen ja kasvinjalostuksen tukena. Kaksinkertaistetut haploidiaistöt nopeuttavat homogeenisten, puhtaan linjan kehittämistä ilman useiden sukupolvien kasvattamista.