gravitaatiomenetelmistä

Gravitaatiomenetelmistä käytetään erilaisissa tieteellisissä ja teknologisissa sovelluksissa mittaamaan ja analysoimaan gravitaatiokenttiä. Näitä menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi geofysiikassa maaperän tiheyden muutosten tutkimiseen, jolloin voidaan havaita malmiesiintymiä tai muita geologisia rakenteita. Tällöin mittauslaitteet, kuten gravimetrit, havaitsevat paikalliset gravitaatiovoiman vaihtelut.

Avaruustutkimuksessa gravitaatiomenetelmiä käytetään taivaankappaleiden massan ja jakauman määrittämiseen. Esimerkiksi planeettojen ja asteroidien ympärillä kiertävien luotainten lentoratojen muutokset kertovat niiden gravitaatiokentistä, joista puolestaan voidaan päätellä niiden sisäisestä rakenteesta. Myös gravitaatioaaltojen havaitseminen, kuten LIGO-observatoriossa, on äärimmäinen esimerkki gravitaatiomenetelmistä, jotka perustuvat avaruuden ja ajan kaarevuuden muutosten mittaamiseen.

Lisäksi gravitaatiomenetelmiä sovelletaan maanmittauksessa ja geodeettisissa mittauksissa maan pinnanmuotojen ja geoidin tarkkaan määrittämiseen. Nämä mittaukset ovat tärkeitä esimerkiksi satelliittinavigoinnin tarkkuuden parantamisessa. Yleisesti ottaen gravitaatiomenetelmät perustuvat Newtonin gravitaatiolakiin ja sen moderneihin laajennuksiin, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa sekä Maan sisäisestä rakenteesta että laajemmasta kosmoksesta.