absorptiivisuuden
Absorptiivisuus (absorptivity) on fyysinen ominaisuus, joka kuvaa aineen kykyä imeä sähkömagneettista säteilyä tietyllä aallonpituudella. Se kertoo, kuinka suuri osa saapuvasta säteilystä jää aineen sisälle eikä heijastu tai kulkeudu läpi. Absorptiivisuus on yleisesti ilmaistu lukuina välillä 0 ja 1, mutta se voi riippua sekä aallonpituudesta että tilan olosuhteista, kuten lämpötilasta ja faasista.
Absorptiivisuus on usein spektrinen ominaisuus, eli A(λ) osoittaa, kuinka paljon säteilyä imeytyy kunkin λ:n kohdalla. Se
Oikeellisten toimintalaskelmien yhteydessä käytetään myös absorbanssia, joka on kemian ja spektroskopian väärinkäyttöalueeltaan tunnettu logaritminen mitta. Absorbanssi
Sovelluksia löytyy fotoniikasta, photosensoroinnista, päällysteistä, nauhoituksista sekä aurinkokennoista, joissa absorptiivisuus määrittää, kuinka tehokkaasti materiaali pystyy vastaanottamaan