Monomeeriyksikköä

Monomeeriyksikkö, suomeksi usein puhuttaessa toistuva yksikkö, on polymeeriketjun toistuva kemiallinen rakenne, joka määrittelee polymeerin rakenteen. Se on pienin yksikkö, jonka toistoa kuvaamalla voidaan rekonstruoida koko polymeeri. Eroa on monomeerin ja monomeeriyksikön välillä: monomeeri on polymeroitumisen lähtöaine, kun taas monomeeriyksikkö (toistuva yksikkö) on ketjun pysyvä rakennusosa. Kondensaatiopolymeereissa rakennetta voi muokata siten, että reaktiossa poistuu pienimolekyylisesti fragmentteja, mikä vaikuttaa toistuvan yksikön lopulliseen koostumukseen.

Esimerkkejä ja määrittelyt: polyeteenin toistuva yksikkö on -CH2-CH2-, jonka monomeeri on eteenia (CH2=CH2). Additiopolymeerauksessa toistuva yksikkö vastaa monomerin pysyvää osaa ketjussa; kondensaatiopolymeerauksessa toistuva yksikkö muodostuu osittain tai kokonaan monomeeristä, ja siihen voi sisältyä pienimolekyylin poistuminen reaktiossa. Toistuva yksikkö voidaan myös esittää yksinkertaisilla rakenteellisilla kaavoilla, jolloin sen koostumus ja synty selviävät kemiallisista sidoksista.

Käyttötarkoitus ja sovellukset: monomeeriyksikön tunnistaminen on keskeistä polymerianalyysissä. Sen avulla voidaan arvioida polyeja molekyylipainot ja ketjun pituudet; degree of polymerization (DP) kuvaa toistuvien yksiköiden lukumäärää ketjussa. Molekyylipainoa laskettaessa käytetään likimääräistä kaavaa Mw ≈ DP × Mrepeat sekä mahdollisia lopetusryhmien massoja huomioivaa korjausta. Monomeeriyksikön tunteminen on tärkeää sekä rakenteen että fysikaalisten ominaisuuksien, kuten kerrostenkeston ja sitkeyden, ymmärtämisessä.