Kiintolevyissä

Kiintolevyt ovat mekaaninen magneettinen massamuisti, joka tallentaa tietoja magnetoiduneiden levykiekkojen (platters) pinnalle. Kiekot pyörivät tavallisesti 5 400–7 200 kierrosta minuutissa (RPM). Luku- ja kirjoituspäät sijaitsevat aktuaattorissa ja liikkuvat levyn pinnan yli hakeakseen tai tallentaakseen magnetoituneita alueita. Data tallennetaan trackien ja sektoreiden mukaan, ja useimmissa malleissa on sisäinen välimuisti (cache). Tiedon eheyttä seurataan virheenkorjausmenetelmillä ja SMART-tilan seurannalla.

Rakenne: kiintolevy koostuu yhdestä tai useammasta levykiekosta, luku-/kirjoituspäistä, aktuaattorista (liikkuva mekanismi), moottorista sekä ohjaus-PCB:stä ja välimuistista. Data tallennetaan magnetoituneille alueille trackien ja sektoreiden mukaan. Luku- ja kirjoitustoiminnot tapahtuvat pääasiassa fyysisen levyn pinnalla, ja laite käyttää virheenkorjausta sekä virheentunnistusta tietojen oikeellisuuden varmistamiseen.

Muoto ja liitäntä: yleisimmät fyysiset muodot ovat 3,5" ja 2,5" levyt; liitännät ovat pääasiassa SATA, usein SATA III, sekä joissakin käyttötarkoituksissa SAS. Kapasiteetit vaihtelevat useista sadoista gigatavuoista useisiin teratavuihin. Kiintolevyt ovat yleisiä kotikäytössä, kannettavissa ja pöytätietokoneissa sekä yrityspalvelimissa massatallennuksen ensisijaisina ratkaisuina. Nykyisin niitä täydentävät tai korvaavat SSD-levyt, erityisesti suurta kapasiteettia vaativissa sovelluksissa.

Turvallisuus ja ylläpito: osa kiintolevyistä tukee hardware-salausta (Self-Encrypting Drive, SED). Säännölliset varmuuskopiot ja huolellinen käsittely ovat suositeltavia, sillä kiintolevyt ovat mekaanisia laitteita ja voivat vioittua iskussa, tärinän tai kulutuksen seurauksena.